Kokemäenjoesta tehdään kala-apajaa istutusten avulla – “Uskon ja toivon, että tulevaisuudessa sille ei kuitenkaan olisi tarvetta”

Nornickel Harjavalta

Nornickel Harjavalta istutti yhdessä Nakkilan seudun koskikalastajien kanssa Kokemäenjokeen toistatuhatta meritaimenta.

Kuorma-auto hurisee Kokemäenjoen rannalla Nakkilassa.

Auton perässä on iso säiliö, josta on johdettu paksu putki veden alle jokeen. Putkessa kulkee noin 1300 meritaimenta, jotka ovat matkalla uuteen elinympäristöön.

Käynnissä on Kokemäenjoen kalaistutukset.

Nornickel Harjavalta on yhteistyössä Nakkilan Kosket Ry:n kanssa istuttanut Kokemäenjokeen viime vuonna 10 000 lohenpoikasta ja sitä edeltävänä vuonna 3000 merilohta ja 7000 meritaimenta. Tänä vuonna istutus tehdään yhteistyössä Nakkilan seudun koskikalastajien kanssa, kun taas ensi vuodelle on suunnitteilla jälleen isompi istutusmäärä yhteistyössä Nakkilan Kosket Ry:n kanssa.

– Istutuksilla on iso merkitys tälle joelle. Kokemäenjoki on Etelä-Suomen paras kalastusjoki, ja meritaimen sekä merilohi ovat kalastajille arvokkaita kaloja, kertoo Nakkilan seudun koskikalastajien Petri Harjula.

– Tänne tuleekin näiden lajien perässä kalastajia koko Suomesta. Viime viikonloppuna täällä oli kalastajia Oulusta asti, hän lisää.

Ilman vuosittaisia kalaistutuksia tilanne voisi kuitenkin olla toisenlainen. Jos meritaimenta tai merilohta ei istutettaisi, lajien tilanne Kokemäenjoessa olisi huomattavasti heikompi. Ainakaan niitä ei riittäisi kalastettavaksi.

– Kokemäenjoessa on tiettyjä alueita, joissa meritaimen ja merilohi lisääntyvät luontaisesti, mutta syntyvyys on tällä hetkellä vielä pientä. Tarkkailun ja koekalastusten perusteella onkin selvinnyt, että istutuksilla on tällä hetkellä joen kalakannalle merkittävä vaikutus, kertoo ELY-keskuksen kalastusmestari Juhani Salmi.

Kalaistutusten tärkein tavoite olisi varmistaa, ettei niitä tarvittaisi enää tulevaisuudessa. Esimerkiksi uhanalaiseksi luokiteltava meritaimen on Kokemäenjoessa luontainen kala, joka on polskinut joessa aina. Taimenkanta on kuitenkin huvennut vuosien mittaan, mikä johtuu vesistöjen pilaantumisesta, jokien patoamisesta sekä liiallisesta kalastuksesta. Salmi kutsuu Kokemäenjokea epäonnen joeksi, jota ovat viime vuosina koetelleet useammat ympäristöonnettomuudet. Nyt näyttää kuitenkin jälleen paremmalta.

– Jotain kertoo nykytilanteesta se, että Kokemäenjoessa elää ja lisääntyy tällä hetkellä sekä meritaimenta että merilohta. Se on hyvä asia, mutta samalla tilanne ei ole kuitenkaan niin hyvä, etteikö lajeja pitäisi tukea.

– Vielä lähivuosina meidän pitää istuttaa esimerkiksi meritaimenia. Uskon ja toivon, että tulevaisuudessa sille ei kuitenkaan olisi tarvetta, Salmi avaa.

Muutaman minuutin päästä säiliöauton hurina loppuu, eikä putkessa ei näy enää liikettä. Noin 1300 taimenenpoikasta on onnistuneesti istutettu uuteen kotiinsa. Kun istutus on valmis, joenpinnalla näkyy värinää: taimenet tutustuvat uuteen elinympäristöönsä muutaman tunnin, minkä jälkeen ne lähtevät kohti merta. Siis ne, jotka eivät jää haukien leukaluiden väliin.

– Haukien kutuaika on ohi ja ne ovat nälkäisinä. Moni joutuu hauen ruoaksi, mutta sellaista luonto on. Sille ei voi mitään, myöntää Petri Harjula. Näille samoille kulmille Nakkilaan meritaimenet palaavat tavallisesti vasta muutaman vuoden päästä kutemaan. Silloin taimenilla voi olla painoa jopa miltei kymmenen kiloa.

– Sain hetki sitten täältä 8,4-kiloisen taimenen. On tosi harvinaista, että taimen kasvaa tuohon kokoluokkaan, Harjula päättää.

Nornickel Harjavalta haluaa tukea Kokemäenjoen virkistyskäyttöä. Kalaistutuksien lisäksi Nornickel Harjavalta on mahdollistamassa esimerkiksi Nakkilan Kosket ry:n 2-vuotista Leader-hanketta, jonka puitteissa kalastusalueen palveluita parannetaan mm. lisäämällä jokivarteen laavuja tulipaikkoineen, kuivakäymälöitä, parkkipaikkoja, rappusia, veneramppeja ja polkuja.