Kokemäenjoen simpukkakannat toipuvat

Vuollejokisimpukoiden luonnollinen lisääntyminen Kokemäenjoessa vuoden 2014 tapahtuneen häiriöpäästön jälkeen on onnistunut hyvin. Tämä käy ilmi Kokemäenjoessa kesällä 2020 tehtyjen sukellustutkimusten

tuloksista. Kyseessä on jo neljännen kerran toteutettu simpukkakantojen toipumista kartoittava tutkimus.

Loppuvuodesta 2020 valmistuneen tutkimusraportin mukaan vuoden 2014 jälkeen syntyneiden, 0–50 mm pituisten vuollejokisimpukkayksilöiden esiintyvyys näytteissä oli 18 %. Päästön vaikutusalueen näytteissä pieniä
simpukoita oli jopa enemmän kuin tutkitulla vertailualueella, johon päästö ei vaikuttanut. Päästöllä ei siis näytä enää olevan vaikutusta vuollejokisimpukoiden lisääntymiseen.

Simpukkakantojen kasvussa eroa
Kokemäenjoen simpukkatutkimuksissa on seurattu neljää eri simpukkalajia – vuollejokisimpukkaa, pikkujärvisimpukkaa, sysijokisimpukkaa ja soukkojokisimpukkaa. Tulosten perusteella näyttää siltä, että kolme muuta
simpukkalajikantaa ovat toipuneet vuollejokisimpukkaa paremmin. Esimerkiksi pikkujärvisimpukoiden kanta on kasvanut kuudessa vuodessa 229 prosenttia, kun vuollejokisimpukoiden kannan kasvu on samana aikana ollut 4 prosenttia. Ilmiö ei rajoitu vain päästön vaikutusalueeseen; vertailualueella vuollejokisimpukoiden määrä on pysynyt suurin piirtein ennallaan samaan aikaan, kun muiden lajien määrät ovat selvästi kasvaneet. Suoraa syy-yhteyttä nikkelipäästön ja vuollejokisimpukkakannan hitaan kasvun välille ei siis voida vetää.

Simpukkapopulaatioita pyritään elvyttämään niin Suomessa kuin kaikkialla muuallakin maailmassa. Kokemäenjoella viime vuosina tehtyjen simpukkatutkimusten tulokset auttavat tässä työssä.

Simpukoita tutkimalla saadaan tärkeää tietoa myös niiden elinympäristön tilasta. Se, että simpukoita elää Kokemäenjoessa, on osoitus toimivista vesiensuojelutoimenpiteistä sekä joen kuormituksen
vähentymisestä.

Katso video simpukkatutkimusten toteuttamisesta